Leòn

Reached Leòn. Staying at hotel La Posada Regio and having today (monday) off.

Pääsimme Leòniin ja buukkasimme itsemme majapaikkaan kahdeksi yöksi. Tänään vietämme luppopäivää paikallisia nähtävyyksiä luuraillen. Näyttää siltä, että moni kanssamme samaan tahtiin kulkeva on suunnitellut samoin sillä tuttuja kasvoja näkyy ympäri kaupunkia ilman reppuja kahviloissa ja katedraalin suurella aukiolla.

Hupaisaa kaupunkiin saapuessa oli nähdä eräs tutuksi tullut italialas-hollantilais-pariskunta, jotka olivat olleet juuri edellisen yön samassa hotellissa, johon itse nokkamme suuntasimme. Käsittämättömiä yhteensattumia näinkin isossa kaupungissa.

Leòn on saanut nimensä roomalaisen VII legioonan varuskunnasta. Kaupungista löytyy muun muassa legioonan juomahuoltoa turvannut ikivanha lähde, roomalaisia tienpätkiä ja seitsemännen legioonan mukaan nimettyjä baareja sekä kauppoja. Kirkkoja ja luostareita on valittavaksi - suurin vaeltajille tarkoitettu alberque on benediktiiniläisnunnien ylläpitämä. Yömajoissa saa kuitenkin yöpyä vain yhden yön, joten luppopäiväiset kulkijat suuntaavat tuolloin hostelleihin.

Eilen illalla söimme pienellä aukiolla olevan ravintolan terassilla, sillä illalla lämpöä riitti vielä +22. Lähes koko ajan ohjelmaa tarjosivat afrikkalaiset siirtolaiset, jotka myivät kadulla piraattitavaraa laittomasti. He eivät toki häirinneet ohikulkijoita saati eri terasseilla ruokailevia, mutta hupia tarjosivat ratsaavat poliisit, joiden lähestyessä saimme nähdä useamman pikamatkan voittajan pinkovan kasseineen aukiolta pakosalle. Kyseessä näytti olevan enemmänkin kissa ja hiiri -leikki sillä poliisitkin naureskelivat joka kerta nurkan takaa saapuessaan ja jäivät jutustelemaan ravintoloitsijoiden kanssa mukavia.

Tänään onkin hieman viileämpi päivä ja takki on tarpeen. Lähes kolmen viikon kulkemisen jälkeen meistä tuntuu todella hassulta olla paikallaan. Kuin pitäisi olla kävelemässä tai tekemässä jotakin hyödyllistä, kuten sukkien pesua tai muuta huoltoa.
Tauko tekee kyllä kutaa molemmille ja koivet saapi hengitellä välillä. Molemmilla on tullut ja mennyt pieniä kolotuksia siellä täällä, mutta nyt tarkkaillaan Päivin toiseen kinttuun sitkeämmin juurtunutta jännetulehdusta. Eiköhän sekin lähde hippimummon ohjein: kipupisteitä hieroen ja Bacharan-huikalla tai sitten Sergion bisnesmiehen ottein: "I am a strong believer of modern medicine - good pills and creams are better than some herbal nonsense." Olemme hitusen Mikon kanssa ihmetelleet miten mies on pysynyt liikkeessä tänne saakka, kun selkä oli retkahtanut jo Logroñossa ja molemmat penikat lienevät melkoisen kivuliaat ainakin kävelytyyliä Irachessa seurattuamme.

Tiedossa siis nokkaunia 1400-luvulla rakennetussa talossa, huikeaan katedraaliin tutustumista ja Menu del dian etsiskelyä.