sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Burgos

(Reached Burgos. At Alberque La Casa del Cubo. Near the catedral, c/ Fernán Gonzales)

Eilisiltainen murkinointi sujui muitta mutkitta. Tarkistimme aikataulua ja se oli mañana henkeen semmoinen liukuva - elikkäs jos vaikka tulisitte puoli kahdeksalta niin kokki lienee valmis. Ruokalistalla kotitekoista paellaa ja tortillaa, jotka veivät kielen mennessään.

Aamulla meillä oli sairaan kuuma, kun muutama espanjalais-frouva naapuripedeissä tärisi pariin vilttiin kääriytyneinä. Muy frio! Juu, juu, sii sii... hethethethethet... (The Fast Shown katselijat tietävät mistä puhutaan).

Aamupalalla Mikolla pannu lämpeni pääsiäisen perhereissaajien tupattua koko kyökin täydeltä säätämään aamupalaansa, eikä edes leipään päässyt käsiksi. Ensimmäisen kahvin jälkeen perhe oli tapellut muronsa naamaan ja saimme kaikesta huolimatta mainion startin päivään.

Matka Burgosiin oli miellyttävämpi kuin ennakkovaroitukset antoivat ymmärtää. Lähes puolet matkasta kuljimme rauhallisia hiekkateitä pitkin. Ensimmäisen kylän jäätyä taa osui reitille keskiaikainen silta, jonka itse San Juan de Ortega oli rakennuttanut 1100-luvulla pyhiinvaeltajien elämän helpottamiseksi. Tästä sillasta olisi mallia turkulaisille sillanrakentajille.

Burgosin lähestyessä näimme kääntöpuolen kaupungin todellisuudesta kulkiessamme paikallisen gheton läpi. Purkuvalmiita röttelöitä asukkaineen, tehtaita ja kaakelikasoja. Majapaikkamme on aivan erilaisessa ympäristössä Burgosin katedraalin vieressä vanhassa kaupungissa. Täällä viipottaa turistia ja rahapussit kannattaa pitää visusti jemmassa. Ruokapaikat tuntuivat niin fiineiltä, että suuntasimme yhteistuumin kaupan kautta pizzeriaan kiskomaan falafelit. Ruokajuomana laatuisa Aquarius - jos se kelpaa Espanjan olympiajoukkueelle niin eikös se imeydy meidänkin lihaksiin.

Yömaja on oikein siisti ja suomalaisen mieleen tehokas. Fillaristia kuumottelee aulassa oleva pyöräparkki, jossa jo eräs herra M. kävi silittelemässä Spessun täysjouskaa titaanitolpin ja Foxin ajattelevin jousin. (Prinsessoille tiedoksi; tärkeintä kaikessa - se oli punainen.)

Aamupalat on hankittu puodista ja huomenna saadaan esimakua Mesetasta.

Hahmoja reissulla osa 3. Big E. and the Koreans
Tapasimme ison E:n jo ensimmäisenä iltana mennessämme bussilla Jean Pied Du Port:iin. Meidät jaettiin eri albequeihin sen mukaan kun populaa tuli paikalle ja iso E. tuupattiin kolmenneksi seuraamme. Ajattelivat varmaan pyhiinvaeltajien toimistossa, että laitetaan tuo belgialainen joulupukki meidän suomalaisten matkaan niin on edes joku joka puhuu ranskaa sujuvasti ja löytävät yömajalle saakka. Iso E. osoittautuikin mainioksi huumorimieheksi ja parrattoman, mutta joulupukin kokoisen hemmon naurun kuulee ja tunnistaa kaukaa. Hänen kanssaan samaa tahtia osuivat kulkemaan kaksi korealaista nuorta miestä ja kyseinen kolmikko tavattiin ensimmäisen viikon samoissa yöpaikoissa. Nyt kun omat päivämme ovat hieman venyneet on tämä aina hilpeä seurue tasaisella kahdenkympin vauhdillaan jäänyt harmiksemme jonnekin. Toivottavasti tapaamme vielä - kenties jos pidämme lepopäivän tms.