Erä-Hossan hoteissa

Taitaa maanantai-iltana Hossan huudeilla käydä kalaverkot ja tiedonsiirtoverkot kuumina sillä kuvan lataaminen edistyy murto-osa kilotavuissa - ei edes kokonaisina kiloina. Onneksi erämaita on vielä jäljellä. Tutkimme keittopuuhien ohessa pelastautumisohjetta, missä mainittiin 112-hätänumeroon soitettaessa annettavat ajo-ohjeet perille. Koordinaatit ensin ja sitten reitti - vaivaiset 98 km lähimpään kuntakeskukseen. Inarin ja Enontekiön kunnissa päästään toki parempiin lukemiin, mutta on se kuitenkin muuta kuin kolme kilometriä Herttoniemen paloasemalta tai 400 metriä terveysasemalle.

Luppopäivää on vietetty leppoisasti pyykkiä pesten, itseämme ja fillareita hiekkateiltä huoltaen. Hossan luontokeskus koluttiin näyttelyineen ja luurattiin Öllörin sukelluskeskus Karhunkainalossa - itsellämme kätkö kiikarissa. Siellä tapasimme myös poron vasoineen vedessä viilentelemässä tai kenties olivat siirtyneet rutikuivan jäkälän sijaan makoisiin vesiheiniin. Upeita mäntykankaita, harjuja ja kirkkaita vesiä.

Jälleen paria kalajuttua rikkaampina olemme kuulleet muun muassa kuinka Kiantajärveltä on jo 60 litraa kuhaa kotiin kuskattavaksi. Eilisen illan viimeinen sankari pyrki vielä leirintäalueen tiskiltä shuolaa ostamaan, mutta emäntä ilmoitti tyynesti: ”Nyt olet kyllä niin kännissä että savustelet sitten huomenna aamulla.” Hiljaa ja kunnioittavasti heppu poistui takavasemmalle. Puukko kuuluu myös kansallispukuun vaikka olisi stetsoni, tuulihousut ja crocksit jalassa. Ryhdyimme miettimään asettuisiko laukussa kulkeva leipä-leukumme jotenkin tuohon pyöräilyhousujen naruun tai kenties lahkeensuusta sisään pullottamaan. Toisaalta nahkavyö löyhästi ”spadexien” päälle lantiolle voisi luoda kaivatun silauksen asukokonaisuuteemme.

Varsinaista viihdettä on ollut patsaina linnunpesän äärellä vakoilu. Viisi pientä karvapalloa pitävät vanhemmat kiireisinä. Milloin tulee korentoa, milloin mehevää matoa matkassa. Laji on tuntematon meille, mutta voisiko olla jonkin uunilinnun olemusta ilmassa. Mahdollisimman huomaamattomina olemme pyrkineet asumuksen ohi hiippailemaan vaikka samalla tontilla asustelemmekin.

Kuikka huutelee järvellä, joten nyt on hyvä istahtaa hienolle hiekalle sulattelemaan omaa kupua iltapalan jäljiltä.