Estella

(Puente la Reina to Estella on sunday)

Palmusunnuntai alkoi kosteissa tunnelmissa. Dormitory oli taynna ja yo ilmeisen viilea. Pyykki ei ainakaan kuivanut, joten rinkka naytti ensimmaista kertaa reissussa melkoiselta joulukuuselta sukkien ja alushousujen kiikkuessa mika mihinkin reemmiin kuristettuna.

Lahdimme alberquesta etsimaan aamupalaa laheisesta panateriasta kellon ollessa 7.00 aamulla. Absurdin tunnelman loi disko, joka pauhasi viela aamulla taytta hakaa parhaimpia ysari-hitteja niin etta tukka hulmusi kadullakin. Loysimme aamukaffet ja loikimme matkaan kohti "tahtea."

Taival kulki lapi espanjalaisen maaseudun ja matkalle sattui muutama patka roomalaisten rakentamaa maantieta ja samoilta ajoilta periytyvia siltoja. Paiva lampeni nopeasti ja loppumatka kuljettiin korvat karyten paahteessa. Cirauquiessa pysahdyimme hetkeksi murkinalle paikalliseen alberqueen, johon tuli pikkutytto virpomaan oliivipuun oksalla, joka oli kauniisti koristeltu hopeanauhoin.

Tahteen eli Estellaan saavuimme hyvissa ajoin ja suuntasimme Parroqui-alberqueen, joka toimi vapaaehtoisen maksun pohjalta seurakunnan vapaaehtoisvoimin. "Hintaan" sisaltyi yhdessa tehty illallinen, messu ja aamupala. Tosin messu oli ollut palmusunnuntaina jo aamupaivalla. Suksimme omille kierroksille kaupungille katselemaan paikallisten karkeloita ja paadyimme syomaan menu del peregrinosit laatuisaan italialais-luukkuun, jossa suomalainen sanonta: "ala luota laihaan kokkiin" piti todellakin paikkansa. Kokki teki tuhtia muonaa ja oli itsekin parin pakastimen kokoinen.