torstai 20. syyskuuta 2012

Try to blend in

16.9.2012 at Katmandu

Pisteen aakkosten paalta sai jattaa kotiin.

Katmandussa meita odotti monsunin jalkeiset pohjoisesta laskeutuvat sadepilvien rippeet, jotka huolehtivat meille seuraaviksi paiviksi elmu-kelmumaisen tunnelman nahkaan. Muutoin kentalla viisumi-byrokratian rattaat rullasivat kotimaasta saaduin vinkein: passikuva ja 40 dollaria taskussa jonon jatkoksi. Kulttuurishokkiin saimme pehmean laskun, silla taksikyyti oli myos etukateen lapasessa. Nain paasimme luikkimaan innokaiden kantajien ja taksikuskien verkon lapi kohtuullisin tempuin pikku-Hiace kiintopisteenamme.

Matkalla kohti Thamelin kaupunginosaa saimme varmistuksen itsellemme liikenteen aanekkaasta kaaoksesta, mihin meilla ei olisi asiaa kuin tossun pohjia kuluttaen. Vuokraamoja erilaisille menopeleille kylla olisi, mutta ei taitaisi meidan pinna tai pokka piisata naille kujille.

Hotelli on osoittautunut oikein mainioksi. Hitusen homeessa, mutta niin lievasti etta ei parjaa likimainkaan Pariisin kokemuksillemme. Aamupala vastaa tuhtia lounaspoytaa ja huoneet ovat siistit.

Vetta tenuttelemme viitta litraa paivassa paikataksemme hikoilemaamme vajetta. Siihen teeta ja kolaa paalle niin pysyy rakkokin vireessa eika lakastu kayton puutteeseen. (Onnellinen reissaaja pissii kirkasta.) Vesijohtovetta valttelemme sen sijaan kuin ruttoa tai paremminkin koleraa. Edes hammaskalustoa ei suositella harjailtavan hanavedella. Noo, ehka se olisi tottumiskysymys vatsan osalta, mutta todettakoon etta sellaisia himoja ei ole tullut edes mieleen veden hajun ja varin vuoksi. Edellinen on aiheuttanut hilpeytta suihkussa kayntien yhteydessa. Ei tarvitse ainakaan laulaa aariaa siella sutiessaan.

Murkinaa saa aivan kuin missa tahansa - kiinalaisesta cowboyn pihviin. Ensimmaisena iltana halusimme heti kokeilemaan paikallisia makuja. Vege-momot paasivat heti listaykkosiksi ja curryt soutivat oikealla kadella vikkelaan aanta kohti. Vasurin kayttokieltoon on oppimista ja useimmin meidat tapaakin istumassa ravintolassa vasemman kaden paalla. Lyhyesti tiivistettyna: oikea kasi on puhtoinen ja vasen tarkoitettu takapuolelle sen kaikessa merkityksessaan.

Tama varikas papupata kihisee ja kuhisee vareja, hajuja, kauppoja, nahtavyyksia, uskontoja, aaripaita ja niiden nurjia puolia. Pieneen matkaan menee aikaa, silla ihmeteltavaa riittaa.